Tutustumista Evo MTB 2018 trail weekendin reittiin

Retki tuli tehtyä, tosin hieman spekseistä poiketen. Pyörän kantaminen on sen verran hidasta hommaa, että aikaikkunan pokat ja saranat tulivat vastaan ja retkeä lyhennettiin vähän. Pois jäivät jo aikaisemmin tiedustelemani metsäautotiepätkät, jota lajia saatiin tosin nauttia jo alkumatkasta ihan kylliksi. Keskustelua ryhmän (Hape ja minä) keskuudessa herätti maastopyöräilykisaan hieman kummallinen reitti…

Niemisjärven rantapolku ei soveltunut ajamiseen, vaikka muuten kiva polku olikin.

Kiuvaskivillä päällystettyjä sepeliteitä oli paljon, niitä pitkin kaahattiin metsäautoteiden kautta umpimetsään, jossa kisareitin saattoi päätellä vain puihin ripustetuista nauhoista ja metsään raivatusta parin metrin oksattomasta alueesta. Toki mukana oli myös laatupolkua, mutta turhan usein ”poluilla” eteneminen tapahtui polkupyörää kantaen. No onhan kisaan vielä aikaa ja yllättävän nopeasti asioita tapahtuu sitten kun asioita alkaa tapahtumaan. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Hienoista ja uusista, itselleni aikaisemmin tuntemattomista poluista voisin mainita esim.  Kalliojärven rantapolun.

Olen yrittänyt olla rakentava ja antanut reitin suunnittelijalle asiallisesti palautetta jo aikaisemmin tehdyn retken perusteella tekemistäni havainnoista. Toivon todella, että tapahtuma onnistuu!

Kalliojärven rantapolku

Tällä kertaa saatiin myös muistutus sisuskumien hyödyllisyydestä. Hape murjoi kivikossa takavaihtajansa tunnistamattomaksi alumiinimöykyksi ja eteneminen kampia pyörittämällä päättyi konkarin osalta juurikin samalla hetkellä. Cännärin vaihtajan korvake tuntuu olevan kestävää laatua, kun ei vaihtajan väkivaltaisen lopun aikana osittanut mitään heikkouden merkkejä. Onneksi mukana sattui olemaan varasisuri, jolla sain epäonnisen kanssapyöräilijän hinattua takaisin kuljetuskaluston luokse.

Niksipirkka: Sisuskumea voit käyttää myös maastopyöräretkellä kalustorikon kohdanneen kaverin hinaamiseen – sujauta vaan sisuri satulaputken ympäri ja ala polkea – helppoa ja kätevää!

Tässä saatiin myös muistutus MC Krampin lenkkien solidaarisesta luonteesta – kaveria ei todellakaan jätetä.

Mukava retki, huolimatta hieman totuttua erikoisemmasta reitistä.