Peruslauantailenkki Huitsin Nevadassa

MC Krampin porukkalenkit ovat taas pyörineet koko syksyn säännöllisen epäsäännöllisesti. Miltei joka lauantai on aktiivista väkeä ollut liikenteessä, eikä marraskuun ensimmäisen päivän lenkki tehnyt poikkeusta. Mukana oli kuusi aktiivista Kramppilaista ajelemassa pohjoisen Lahden ja Hollolan/Nastolan välimaastoihin sijoittuvia herkullisia syyspolkuja. Ennakkotiedoista poiketen emme tälläkään kertaa osuneet Huitsin Nevadassa kulkeville poluille… -olisiko koko paikka kuntaliitosten myötä kadonnut maailmankartalta?

DSC_0030
…porukkalenkillä matka katkeaa, porukkalenkillä on myös tunnelmaa…(voit laulaa linjuripolkan sävelellä..)

Syksy on oikeastaan parasta aikaa maastopyöräilylle: kaikki lentävät öttiäiset ovat jo muuttaneet Mallorcalle talveksi, kesällä turhankin tuuheana rehottavat heinikot (ja puskat?) ovat nyt matalana ja ilma on sopivan raikasta hengittää. Näkyväisyyskin on hyvä, kun lehdet ovat pudonneet ja syysaurinko paljastaa syksyn ruskeankeltaisenpunaisen värityksen. Nyt on hedelmällinen aika uusien polkujen kartoitukselle.Tälläkin kerralla edellisen lauantailenkin tapaan yöpakkanen oli jollakin mystisellä tavalla härmistänyt maastosta eilen sataneen kosteuden. Muutenkin melko vähäsateinen syksy on kuivattanut maaperän kurattomaksi. Pyörimme Merrasjärven-Soltin ympäristössä muutaman neliökilometrin alueella ajaen toinen toistaan hienompia polkuja. Järveä asuttanut majava on ilmeisesti muuttanut autuaammille padonrakennuslammille tai muuten kyllästynyt meininkiin, kun Soltinjärven pinta oli laskenut taas normaalikorkeuteensa. Tämä lupaa hyvää mahdollisen Soltin kiertolenkin etsimistä ajatellen.

Lenkin teemana oli läskin poltto. Kyse ei kuitenkaan ollut läskipyörän tuleen tuikkaamisesta, vaan mukavan rauhallisesta peruslenkistä matalalla teholla. Muutama tiukka ylämäki toimitti intervallitreenin virkaa, mutta tarkoitushakuisesti ei ylämäkeen etsiydytty. Retki päättyi tällä(kin) kertaa kahvitaukoon Neste Taukotuuleen, jossa nautimme ansaitusti kahvi- ”tuska”-Toscapulla-annoksen. Kahvitauolla saatiin taas järjesteltyä osa tätä maailmaa vaivanneista ongelmista kuntoon. Vielä muutama asia jäi käsittelemättä, joten myös jatkossa kaffepaussi kuuluu Kramppilenkin ohjemistoon.

Mukavan rauhallinen lenkki, jossa kilometrimäärä saattaa vaikuttaa varsinkin maantiepyöräiliöiden silmin varsin vaatimattomalta. Joka metri oli kuitenkin tiukkaa teknistä maastoajoa eikä vapaalla rullaamista kivikkojuurakkoisten maastonmuotojen ansiosta juurikaan harrastettu. Ihmetellä täytyy, miten näinkin hauska homma kuin maastopyörällä ajaminen, on suuren yleisön keskuudessa noinkin vähän yleistynyt harrastus. Tämän päivän lenkki osoitti, että maastossa voi edetä rauhallisemminkin. Vedetään maksimia sitten jokin toinen kerta, kun varsinainen uusi pyöräilykausi ja sen tuomat uudet haasteet taas ovat ajankohtaisia. Tänään hommasta oli urheilu kaukana.

Mika