Kramppi Juustopolulla 13.5.2021

MC Krampin jo perinteeksi muodostunut kevätretki Juustopolulle ajettiin Helatorstaina. Osallistujina tällä kertaa Mika (navigointi), Mikko (kuntoryhmä), Jussi (ketjuhuolto), Janne (huonot vitsit) sekä Jarno (watit).

Ryhmän ensimmäinen joukko-osaston starttasi aamulla Lahdesta pienen siirtymän kautta Vierumäelle jossa tavattiin varsinainen pääryhmä ja suunnattiin kohti Juustopolun Vuolenkosken suunnassa olevaa polun päätä.

Aamuhartaus ennen lähtöä

Alun pienen polkukimaran ja neulaspolkujen jälkeen havaittiin ensimmäinen vaaratilanne! Mika veturin paikalla veti hätäjarrusta nähtyään mustan kyyn luikertelevan polulla. Loppuletka suoritti ansioituneesti OTB:tä hipovan hätäjarrutuksen ja uhkaava vaaratilanne vältettiin. Kerrottakoon vielä että yhtään eläintä ei tällä retkellä vahingoitettu, joten kyykin sai jatkaa matkaansa ilman rymistelevän hirvilauman aiheuttamia vaurioita.

Reippaat retkeilijät

Kun alun helpompi osuus oli saanut lihakset lämpöiseksi (keli +24C ja auringonpaistetta), olikin jo aika siirtyä itse asiaan eli Juuston pariin. Kuten tunnetaan, Juustopolku on lähes neulaspolkumaista ja hyvin nopeaa maastoa jossa tuuli vilvoittaa pienetkin hikikarpalot lähes välittömästi. Letka eteni vääjäämättömästi kohti Kupparinkiveä jossa olikin hyvä hetki vetää vähän henkeä ennen pohjoisen suunnassa olevaa pientä mäennyppylää.

Kupparinkiven 20 sek taukopaikka

Koska olimme lähteneet ajamaan pyörää eikä taukoilemaan, oli ison kiven juurella retken nopein tauko, n. 20 sek jonka jälkeen matka jatkui negatiivista alamäkeä ajellessa kohti Heinolaa.

Alkumatkan kuivuuden jälkeen päästiinkin reissun toisen nähtävyyden eli mutaisten vesipassin ylityksen pariin. Alla muutamia näytteitä suorituksista. Kuvaajaa ei säälitty tässäkään hommassa vaan Mikan yritti tangolla tainnuttaa polkun vieressä seisseen Gopro-reppanan, siinä täysin kuitenkaan onnistumatta. Syytä huomauttaa että yhtään ihmistäkään ei vahingoitettu tällä retkellä vaan kaikki pääsivät hyvissä voimin kotiin.

Mud
More Mud
Even more Mud

Heinolan päässä sitten homma alkoikin rullata kuin sliksi Thunder Burt ja olimmekin nopeasti Koskensaaren kierroksella jossa Kymijoelta tuleva sellun tuoksu viilensi mukavasti olemusta joka alkoi olla hieman hikinen. Teboililta tuli hetkittäin erittäin voimakas kahvin tuoksu joka peitti kaiken alleen ja johdattaen retkueen kohti sillan kainaloa paussille.

Koskensaaren kauniit maisemat ja sellun tuoksu

Tässä kohtaa tuli retken toinen selkeä vaaratilanne! Polkujen risteyksessä vaikoitui porukka kahteen haaraan ja lähes äänennopeudella liitävät maastopyörät kohtasivat toisensa risteyksessä uhkaavasti. Tilanteesta selvittiin kovaäänisellä huudolla jolloin molemmat jähmettyivät hartialukkoon ja tilanne saatiin pelattua pois päiväjärjestyksestä.

Vasemmalta lähestyvä väisti onneksi oikealta tulevaa – läheltä piti!
Coffeebreak

Elpymisen ja kahvikupposten jälkeen tankattiin vesileilit ja jatkettiin matkaa kohti Jyränköä ja linkkimaston nousua joka jatkui tasaisesti kahvitauolta asti ylämäkenä (ainakin Mikon mukaan). Koska Mika oli päättänyt että pitää tienata muutamat polut lisää ennen Vierumäkeä eikä kukaan uskaltanut astua navigaattorin puikkoihin eksymistä peläten jatkettiin yhtenä letkana parin polun kautta Valo-Ilvekselle ja kohti Opistoa.

Opistolla vihdoin, omissa parkkiruuduissaan kuten laki sanoo

Retken statistiikkaa: Lahden ryhmä yli 100km ja yli 8h. Vierumäen ryhmä yli 47km ja 5h. Keli aurinkoinen ja ajoittain erittäin lämmin (saattoi johtua myös pyöräilystä).

Kiitokset koko viisikolle hyvästä retkestä!