Aihearkisto: Vuosi 2013

2013 Orimattilan Safari

2013 Orimattilan Safari ajettiin melko talvisissa olosuhteissa. Taivaalta putoilevasta valkoisesta aineesta huoimatta Safari vietiin alusta loppuun kylmän viileästi ajamalla. Jalkautumista tarvittiin vain muutamassa kohdassa, jossa risukko oli päässyt valtaamaan ajolinjat. Rullaavuus ei hangessa tietenkään ollut parasta ykköstä, mutta teräsbetonireitiset hirvet eivät vähällä hyydy. Myös valaisimet ja jouluvalot oli  pyöriin viritelty, mutta sauna kutsui kuskeja jo ennen hämärän rajamaille joutumista. Sauna ei ollutkaan mikä hyvänsä hikitupa, vaan Hapen omin käsin veistämä taideteos, jossa kiukaana toimivan masuunin pehmeät löylyt kutsuivat lauteille kerta toisensa jälkeen. Lopulta vielä vatsantäytteksi ruokaa ja kahvia ja oli helppo taputella tämäkin safari varsin onnistuneeksi tapahtumaksi, vaikka kilometrimäärä ei raskaassa kelissä juuri poikennut normaalin lauantailenkin vastaavista.

2013_12_07
2013 Itsenäisyyspäivän safarilla totuteltiin taas pyöräilyyn lumihangessa

MC Krampin syyssafari on nyt poljettu

Lauantaina, lokakuun viidentenä päivänä, nähtiin Kalliolan koululla säväyttävä näky, kun 47 maastopyöräilijää kiipesi pyöriensä selkään ja lähti valloittamaan pohjoisen Lahden maastoja MC Krampin alkuasukasoppaiden johdolla. Vuoden hiljaiselo ei ollut vähentänyt kiinnostusta kramppilaisten polkuverkostojen tarkistamiseen. Sopivia nuotteja oli haettu porukalla pitkin syksyä ja myös järjestävän seuran jäsenistölle tuli tutuksi melko lailla uusia, hyviä polkuja. Yksi syyllinen polkutietokannan päivitykseen oli Soltin lammelle pesänsä ja patorakennelmansa nikkaroinut majava, joka oli siinä sivussa hukuttanut kilometrikaupalla hyvää rantapolkua.

Nämä 47 polkijaa Jatka lukemista MC Krampin syyssafari on nyt poljettu

Haanja100

Olenhan minä kuullut että jotain typerää tapahtuu loppusyksystä virossa, mutta oikein tosissaan en ole koskaan ollut sinne lähdössä. Tilanne kuitenkin muuttui vuosi sitten MC Krampin puheenjohtajan Ozin syntymäpäiväjuhlilla. Olin juuri hakenut ties kuinka monennen juhlajuoman ja istahtanut pöytään, missä rakkaat pyöräilytoverini istuivat puhuen mistä muusta kuin pyöräilystä. Samana päivänä Virossa oli käynnissä Haanja100 maastopyöräilykisa, jossa kramppilaisista oli paikalla Hape ja Tase. Jostain syystä puhe kääntyi illan aikana usein Viron suuntaan. Jossain kohti iltaa poissa ollessani puheet olivat edenneet siihen pisteeseen että kun istuin pöytään Jartza kertoi minulle että on päätetty yhdessä lähteä koko porukalla ajamaan ensi vuonna tämä loppusyksyn 100 kilometrin vain hulluille tarkoitettu maastopyöräkisa. Kun asia näin minulle ilmoitettiin, totesin että jos kaikki ollaan Viroon lähdössä niin enhän minä jää ilonpilaajana rannalle ruikuttamaan.

Vuotta myöhemmin istuinkin autossa yhdessä Hapen ja Orimattilan toiveen Ralen kanssa matkalla eteläviroon. Mitä lie alkoholin aiheuttamia hallusinaatioita olin vuosi sitten kokenut mutta muita kramppilaisia oli mukana tasan autoa ajava Hape, joka rutiininomaisesti vuosittaiseen tapaansa ajoi kohti eteläviroa.

Haanja100 on etelävirossa käytävä maastopyörämaraton kisa joka yrittää pitää yllä Viron rankimman kisan mainetta. Jatka lukemista Haanja100

Haanja 2013 – livekuvaa

Krampin jäseniä nähdään tulevana viikonloppuna haastamassa Christoph Sauser Haanjan niljakkailla poluilla. Haastajina toimivat Jussi, joka tuntuu olevan varsin kovassa iskussa kovan harjoittelun seurauksena ja Hape, jonka ei mahtavan talentin ansiosta ei tarvitse juuri reenailla, fillari kulkee aina. Sauserin lisäksi viivalla on muutama muukin, yhteensä 600 kilvanajajaa joita ei Haanjan juoksuhiekka pelota. Kramppilaisten kisaraporttia Jatka lukemista Haanja 2013 – livekuvaa

Kramppilainen Kreetalla

 

kreeka1
Vuokraamon pyörä Samarian rotkon yläpäässä.

Viikon lomalento Kreetan Plataniakseen oli saapunut kohteeseensa lauantaina puolen päivän aikaan.. Isä, äiti ja kolme ja puolivuotias poika saapuivat hotellille ja lapsen iloksi uikkarit kaivettiin heti esiin. Mikäpä sen mukavampaa kuin hoitaa ruokailu uima-altaalla uinnin lomassa.

Myöhemmin iltapäivällä perheemme lähti katselemaan ympärilleen minkälaiseen kylään turistibussi meidät oli ajanutkaan. Aivan sattumalta perheen isä ehdotti että lähdetään kävelemään pääkatua itään päin. Kun reilun kilometrin päässä perhe osui Hellas Bike pyörävuokraamon kohdalle oli perheen äiti varma että perhettä oli tietoisesti johdateltu.

Sisällä liikkeessä aloin kyselemään ohjattuja maastopyöräretkiä. Listalta hylättiin kaikki mihin huolittiin mukaan äidit ja alle 15 vuotiaat lapset. Jäljelle jäi puolen päivän retki perjantaiaamuna. Ei kun varaus retkelle ja kun perheen isä oli etukäteen sopinut kokonaisesta harrastepäivästä niin mastopyörä varattiin myös koko keskiviikkopäiväksi. Kuinka oikeassa pyörävuokraamon mies olikaan kun sanoi lopuksi että nythän me voimme aloittaa lomailun kun pyörävaraukset oli tehty. Vielä kun matkalla hotellille matkaan tarttui iso läntisen Kreetan kartta oli perheen isällä aikaa keskittyä normaaliin etelän lomailuun.

Tiistai-iltana ennen vuokraamon sulkemista haettu pyörä odotti hotellihuoneessa Jatka lukemista Kramppilainen Kreetalla

MC Kramppi Etelä-Savon leirillä

Koska yksi sana valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa,  sopii kuvakertomus MC Krampin eteläisessä Savossa viettämän harjoitusleirin esittämistavaksi. Galleriaan pääset, kun klikkaat artikkelin otsikkoa.

25.8.2013 Mika,

kuvat: Jari ja Mika, kaikki oikeudet pidätetään

Pine Ridge MTB, Mäntyharju 17.8.2013

Pine Ridge MTB tapahtuma, Mäntyharju-Repovesi-Mäntyharju

Osallistujia tapahtumassa oli 52. Porukka jaettiin jo ilmoittautumisvaiheessa kolmeen ryhmään. Ajokoira (90km) ja nautiskelija (45km) ryhmät ajoivat Repoveden kansallispuiston Saarijärven sisääntuloon asti ja kolmas ryhmä lyhyemmän matkan (30km). Ajokoira ryhmä ajeli Repovedeltä vielä takaisin Mäntyharjuun aika pitkälti samoja uria kuin mennessä. Nautiskelijat palasivat autoilla Mäntyharjuun. Ajokoira ryhmän oppaana oli Mikko Tommola ja muut olivat tuttuja mm. Kouvolan porukkalenkeiltä Kai, Mikko ja Aleksi sekä allekirjoittanut. Startti tapahtui Mäntyharjun Kisalan pihasta klo 9.

Uutta maastopyörä reittiä on tehty Mäntyharjun puolelle todella paljon ja yksi uusi laavu. Laavuja reitiltä löytyy useampi. Viimeiset polut olivat valmistuneet tapahtumaa edeltävällä viikolla. Tämä osuus oli aika pehmeää sateiden jäljiltä ja siellä sai töitä tehdä, että eteenpäin pääsi. Reitti on paikoin aika mäkistä, joten ei siellä ihan helpolla pääse. Uuden polun leveys on pienen kaivinkoneen verran. Pintamaat on kuorittu pois ja pahimmat kivikot tasoiteltu.  Kapeampi polku tulee ehkä muodostumaan vuosien varrella kun aluskasvillisuus kasvaa ja pyöräilijät sekä muut liikkujat, jos ja kun kulkevat samaa uraa.

Kouvolan puolella reitti kulkee vanhaa ns. Valkealan ulkoilureittiä ennen kun tullaan Repoveden kansallispuistoon, jossa ajo on sallittu huoltoteillä ja sovituilla urilla. Kouvolan puolella on aika huikeita maisemia ja pari kunnon fillarinkantomäkeä. Puolimatkan krouvina Repovedellä oli Saarijärven sisääntulo, jossa tapahtuman toinen huoltopiste (n. 45km) sijaitsi. Toinen huolto oli Pitkäjärven laavulla kun oli ajettu n. 15km Mäntyharjusta. Reitillä ajetaan latu-uraa, uutta polkua, hiekkatietä (välillä aika pitkälti), pitkospuita, vanhaa kangaspolkua etenkin Kouvolan puolella, joka on välillä sopivan teknistäkin, mutta ajettavissa.

Ajokoira ryhmä palasi takaisin Mäntyharjuun n. klo 16:sta jälkeen. Kai ja Aleksi eivät olleet enää mukana matkassa. Kailta hajosi takavaihtaja jo alkumatkasta. Aleksin jalat sippasi vähän ennen puolta matkaa. Kilometrejä tuli n. 84km ja ajo-aika n. 6h Sport Trackerin mukaan. Tutustumisen arvoinen reitti, joka varmasti paranee vuosien varrella. Mielestäni paras ajankohta ko. reitillä on liikkua kesäkuu alun ja elokuun puoleen välin aikoihin. Silloin reitin lähellä olevat kahvipaikat on varmemmin auki 🙂

Jartsa 19.8.2013

IMG_1435

 

 

Imatra MTB 2013

Jotta kilpailukausi ei olisi jäänyt torsoksi, päätin käydä tutustumassa itärajan tuntumassa maastoajeluun kilpanumeron kanssa Imatra MTB -maastokilpailussa.  Kisamaastot olivat hyvin pitkälti samanlaisia kuin mihin MC Krampin porukkalenkeillä on totuttu – mistä olikin huomattavasti apua, vaikkakin porukkalenkeillä etenemme huomattavasti leppoisampaa vauhtia, eikä kisanumeron kanssa jouda kahvitella. Vaikka  muista kuntotapahtumista (Syöte, Tahko, Finlandia) tuttua loppunousua ei Imatralta löytynytkään, tuli korkeusmetrejä mukavasti vuoristoratamaisella ylös-alas reitillä. Siirtymien määrä oli saatu supistettua aika pieneksi, joten tätä tapahtumaa uskallan suositella kaikille kramppilaisille ja karamppilaistenmielisille. Komeassa kelissä ajetun, hienosti järjestetyn kisan tunnelmia voi lukea lisää blogistani.

Mika, 18.8. 2013