Cannondale bros. Mäntyharju-Repovesi reitillä 11.7.2015.

Matkoslammen laavu toimi ensimmäistä kertaa Mäntyharju-Repovesi retken lähtöpaikkana Cannondale bros. teamille (Tase ja Jartsa). Pientä tutkiskelua ja varmistusta tarvittiin ennakkoon, jotta selvisi, että autolla pääsee Matkoslammelle. Pari viimeistä kilometriä on aika kivikkoista ”mökkitietä”. Matkoslammen laavulta matkaa Mäntyharjuun on n. 21km ja Repoveden kansallispuiston rajalle n. 12km:ä. Matkoslammen laavu on rakennettu vuonna 2012. Tämän vuoden toukokuussa Matkoslammelle on rakennettu vielä hieno sauna. Puitteet päivän päätteeksi saunomiselle ja uimiselle olivat hienot.

IMG_1720

Matkoslammelta startattiin matkaan n. klo 9:15 ja suuntana Mäntyharju. Ajatuksena oli, että ei ajeta ihan Mäntyharjuun asti vaan käydään kääntymässä Sammalisen kodalla ja sitten takaisinpäin ja kohti Repovettä. Sammaliston kodalta Mäntyharjun Kisalaan olisi ollut matkaa n. 6km, josta noin puolet hiihtolatupohjaa/hiekkatie ajelua. Sammalisen kodalle mentiin perusfillarireittiä, mutta takaisin kun lähdettiin niin poikettiin useamman kerran patikointireitille, joka kulkee välillä eri paikasta kun fillarireitti. Se kyllä kannatti, sillä esim. Pitkäjärven laavun jälkeen oli n. 6km:n mittainen tekniikkajumppa. Aikaa taisi mennä reilu tunti tuon 6km matkaan. Patikointipolku kulkee Pitkäjärven rantaa myötäillen ja välillä oli pysähdyttävä ihailemaan hienoja maisemia.
MC Krampin jäsenyyden säilymiseksi oli käytävä kahvilla Linkkumyllyllä kun matkaa oli tehty n. 31km:ä. Linkkumylly osuu reitille kun lähtee Pitkäjärven laavulta patikointireitin kylttejä seuraamaan.

Kahvin jälkeen ajeltiin tietä Mouhun kylän ohi (missä se kylä oli) kunnes siirryttiin taas maastoon ja tästä eteenpäin reitti muuttuu entistä mäkisemmäksi. Aikaa menee ja kilometrejä ei tule, mutta maisemat on hienoja ja polut. Niin sitten päästiin Repoveden alueelle muutaman tunkkaus mäen jälkeen. Tosin Pitkänlammenvuorelle fillari pitää kantaa selässä, mutta Riuttavuorelle pystyy
ajamaan jos niin haluaa.

Repovedellä ajeltiin Olhavan, Kuutinkanavan ja Määkijän kautta Ketunlossille. Pikkuisen ruuhkaa oli lossille, mutta päästiin aika nopeasti kyytiin ja ylittämään Kapiavesi. Hyvin lossille mahtui porukkaa. Meitä taisi olla 8 aikuista, yksi lapsi ja kaksi fillaria. Mukavasti lossi liikahti ihan käsivoimin.
Sitten olikin toinen kahvitaukopaikka kun saavuttiin Repoveden Lapinsalmen sisääntulon parkkipaikalla olevalle kioskilla, jonka nimi on Repotassu. Kioski on auki (n. klo 10-17) elokuun loppuun asti tai riippuen keleistä. Lapinsalmen parkkipaikalla autoja oli todella paljon ja saapuihan sinne bussikin Kouvolasta. Aurinko paistoi ja mikäs siinä oli nauttiessa mm. hodaria ja jäätelöä. Tässä vaiheessa matkaa oli takana n. 58 km:ä.

Paluun takaisin Ketunlossille ja uudestaan Kapiaveden ylitys. Siitä sitten osittain polkuja ja tietä myöten kohti Repoveden Saarijärven sisääntuloa, jossa olikin huomattavasti vähemmän autoja kun Lapinsalmella. Saarijärveltä ajeltiin pitkälti tietä myöten kohti Mouhua ja lähtöpaikkaa. Mikäli olisi tultu aivan samaan reittiä niin aikaa olisi mennyt ehkä pari tuntia enemmän mitä nyt meni. Reitti on yllättävän raskas ja vie aikaa.
Kilometri ennen Matkoslammen laavua vastaan tuli ensimmäiset maastopyörilijät. Kaksi kaverusta oli fat bikeilla lähteneet reitille ja siinä tovi heidän kanssa juteltiin. Ei siellä hirveästi porukkaa liiku, paitsi Repovedellä. Toki, laavujen vieraskirjoja kun luettiin niin kyllä porukkaa oli joka päivä käynyt.

Matkoslammen lähtöpaikalle kun saavuttiin niin kello oli jo n. 18:30. Eli aikaa meni taukoineen reilu 9h ja ajomatkaksi tuli n. 83 km:ä.
Tase alkoi sytyttämään tulia laavulle ja minä saunan lämmitykseen. Sitä ennen kuitenkin tärkein… kylmät oluet kylmälaukusta… kippis ja kiitos, olipa hieno päivä!

Sauna on aivan sairaan hieno, lämpiää tosi nopeasti ja antaa hyvät löylyt. Laiturilta voi hypätä Matkoslampeen, ainakin Tase hyppäsi, eikä jalat ottanut pohjaan. Siinä sitä rauhassa saunottiin ja ajeltiin reittiä vielä uudestaan läpi. Todettiin jo päivällä, mutta myös vielä saunanlauteilla, että kyllä oli hienoja paikkoja, joita maastopyöräilyn harrastaja voi kokea vaikka yhden päivän aikana. Mahtavia polkuja ja aika paljon päästiin ajelemaan myös pitkospuilla. Lisäksi reitti oli todella kuiva. Makkaraa, lihapiirakkaa ja vielä yksi olut ja päivä oli laitettu pakettiin 🙂

Lisää kuvia

Jartsa