Aulanko MTB 2019

Jälleen pääsi alkuvuodesta käymään niin, että Aulanko MTB tapahtumaan tuli ilmoittauduttua. Sitä en itsekkään tiennyt että kalusto ehtisi vaihtumaan ennen tapahtumaa. Toki muutama saku taisi tutustumista olla alla. 27km matkalle Fatbike sarjaan .

Sääennuste alkoi viikolla näyttämään siltä ettei siitepölystä tai pölyäviä polkuja olisi tarjolla. Toki alkoi takaraivossa muistumaan mieleen parit suopätkät. Eli saattaisi hauskuutta olla tarjolla.

Näinhän siinä kävi kun lauantai aamu koitti, vettä alkoi painamaan taivaalta. Matkalla tapahtumapaikalle välillä näytti sateettomalta, mutta tilanne korjaantui kunnon sadeseinämällä. Tapahtumapaikalle saavuttaessa ei satanut, eikä ennen lähtöä…   Juuri ennen starttia taivas aukesi jälleen ja kunnon vesi/raekuuro saatteli 27km lähdön ajajat matkaan. Alku on itselle rankka, siis rantaraitin pikataival ennen nautintoa. Nousut pariin kertaan näkötornille, täyttä nautintoa. Alun jälkeen pääsimme takalenkille, jotenkin näytti siltä että pehmeätä on. JA sitähän se oli!!!

Ajo tuntui vähän tahmealta alussa, ei oikein rullannut tiepätkillä. Lienee tuo pirun järeä etukumi sen tekee?? Hyvin tuntui purevan Hämeenlinnan maastoon, kosteaan sellaiseen joten hyvä että oli vielä paikallaan. Poluthan on meikäläiselle aina maukasta ajettavaa ja tuntuikin että näillä pätkillä kammessa tuntu olevan enemmän vääntöä.  Ajoissa huutelin jotta kohta painellaan ohitse ja hyvinhän tuota ohituspaikkaa löytyi. Mutapaikat ja suot, voi pojat siinä sitä sitten alkoi pikkupoikaefekti löytymään ja keskeltä mentiin läpi! Saattoi siinä vähän rapa lentää. Loppureitti kohti maalia kiertää jälleen rannan kautta pidemmän kaavan mukaan, jälleen meinasi jalka loppua. Kuitenkin maaliin pääsin ja kuten kuuluu niin krampit kutitteli reisissä siihen malliin että tuleek jumi vai ei. Ei onneksi. Lopputuloksissa olin 4. ja täytyy olla tyytyväinen. Mutaa tuli syötyä halusi tai ei, myös ajokampeet aika kunnossa.

Antti