Kuutamokeikkaa ja kalustopäivitystä

Cannondale Prophet MX kuvattuna Hakovuorella Evo/Tarus maisemissa. Kuva otettu noin kello 23 täysikuun valossa.
Cannondale Prophet MX kuvattuna Hakovuorella Evo/Tarus maisemissa. Kuva otettu noin kello 23 täysikuun valossa.

Keskiviikkoiltana/yöllä piti käydä Evo/Tarus alueella kunnon kuutamokeikalla. Sain vihdoinkin läjään pyörän uuden rungon ympärille. Vanha runkoni vammautui kesän alussa juuri samoilla alueilla, kun pyöräni kaatui terävää kiveä päin niin pahoin että päädyin pitämään tuumailutaukoa Evolla nuotion ääressä. Kun olin aikani nuotiota katsellen mietiskellyt runkoni kohtaloa synkät pilvet pääni päällä päätin että runko tai koko pyörä pitää vaihtaa. Urheasti vanha runko kuitenkin hoiti viimeiset keikkansa vielä vammautumisen jälkeenkin. Vammautumisen jälkeisiin hommiin kuului kuitenkin muun muassa lähes 100 kilometrin porukkalenkki Evon kivikkohelvetissä ja 180 kilometriä Tahkolla kelloa vastaan. Uudet pyörät mitä etsin olivat merkiltään aivan jotain muuta kuin Cannondaleja joiden vannoutunut käyttäjä olen ollut jo 90-luvulta lähtien. Nyt kuitenkaan uudet Kännärit eivät jostain syystä oikein innostaneet minua. Näin jälkeen päin ajateltuna eniten jäi kuumottamaan Mondrakerin Foxy.

Käytettynä ostami runko myyntikuvassa. Hieman erilaisilla osilla koristeltuna.
Käytettynä ostami runko myyntikuvassa. Hieman erilaisilla osilla koristeltuna.
Olen ajanut Cannondale Prophetilla jo loppuvuodesta 2004 lähtien ja pysyminen Prophetissa ei ollut pois suljettu vaihtoehto, mutta riman laitoin korkealle. Rungon pitäisi olla L-kokoinen Prophet MX ja vielä itseäni miellyttävän värinen. Kuukauden kun olin uusien pyörien runkojen geometrioita netistä tuijottanut pääsin vihdoin hieromaan kauppaa Prophet MX rungosta. Yhteisymmärrys myyjän kanssa löytyi ja minulle lähetettiin käytetty runko Englannista. Runkonumeron perusteella internetin avustuksella päättelin rungon valmistusvuodeksi 2005. Myyntikuvien perusteella runko oli aikaisemmalla omistajalla hieman gravitaatiovoittoisemmassa ajossa. Joka tapauksessa sain todella siistissä kunnossa olevan käytetyn rungon.

MX versio on geometrialtaan samanlainen kuin vakio mutta tarkoitettu alamäkivoittoisempaan ajoon ja sen takia vahvistettu. Näkyvin ero vakioon on takana 12 millin läpiakseli. Lisäksi keskiön seutu on silminnähden vahvempaa tekoa ja lisäksi varustettu ketjunohjurien kiinnikkeillä. Kiinnikkeet saattavat hyvinkin tulla tarpeeseen jos innostun enemmänkin hissipyöräilemään. Myös emäputken liitos runkoon on vahvistettu.

Puolentoista asteen angleset sivusta päin kuvattuna
Puolentoista asteen angleset sivusta päin kuvattuna

Kun olin jo kaupat sopinut kuulin että mukaan hintaan kuuluu keulan angleset. Mittauksieni mukaan emäputkessa olevalla anglesetillä keulakulmaa oli loivennettu 1,5 astetta. Hyvin mielenkiintoinen bonus rungossa. Nykytrendi kun tuntuu olevan loivempiin keulakulmiin ainakin MC Krampin tapaisessa teknisemmässä ajossa.
Pientä pähkäilyä aiheutti vain se että anglesetissä ohjauslaakerit olivat yleisen standardin mukaiset 1 1/8 tuumaiset eikä Cannondalen 1 1/2 tuumaiset. En ainakaan aluksi ollut valmis ostamaan tuohon kaupallista adapteria joten kotini keittiöremontin vähän helpotettua kaivoin työpaikallani työpäivän päätyttyä esiin alumiiniakselin pätkän ja suunnistin sorvin ääreen.

Emäputken voi tehdä itsekin kun vain materiaalit ja sorvi työn puolesta saatavilla.
Emäputken voi tehdä itsekin kun vain on materiaalit ja sorvi työn puolesta saatavilla.

Sorvasin siis itse sopivan emäputken jolla sain puolentoista tuuman leftyn sopimaan tuuman ja yhden kahdeksasosan laakereihin. Kovasti on jo suunnitelmia miten teen uuden vieläkin fiksumman ja kevyemmän version emäputkesta.

Mittausten ja trigonometristen laskutoimitusten jälkeen päädyin tulokseen että puolentoista asteen loivennuksen myötä keulakulma loiveni noin asteen koska samalla runko kallistui puoli astetta eteenpäin. No tulipahan satulaputken kulmastakin puoli astetta nykytrendin mukaisempi. Keulakulmaksi jäi 66 astetta. Akseliväli piteni noin 14 milliä.

Kun pyörä oli keskiviikkoiltana vihdoin nipussa piti sitä käydä testaamassa. Vääksyn PH-Cup radan kierrettyäni totesin että haluan testata pyörää kunnon maastossa, joten vaikka kello oli jo puoli yhdeksän illalla täytin juomareppuni ja heitin Prophet MXn Toyotan kyytiin. Vähän yhdeksän jälkeen olinkin pyörän päällä Tarus-Evo metsämaisemissa kunnon kivikkopoluilla.

Hyvältä tuntuu. Taidat Pehu saada lainaamani Cannondalen emäputkesi takaisin käyttämättömänä. Luulen nimittäin että anglesetiä en pyörästäni irti ota. Pyörän runkokin tuntuu selvästi jäykemmältä kuin vanha vakio Prophet. Ja tuo puolentoista asteen loivennus keulakulmassa todella näkyy sellaisen ihmisen silmissä joka sitä osaa katsella. Ja se näyttää hyvältä.

Yllättävän hyvin vanhalla Prophetillakin pääsee kun sitä on reippaasti päivitetty nykyaikaisemmaksi. Jäykemmän rungon ja anglesetin lisäksi viime vuosina pyörä on muun muassa saanut 10 senttiä leveämmän ohjaustangon, sentin leveämmät vanteet, menettänyt etuvaihtajansa ja renkaiden halkaisia kasvanut puolitoista tuumaa.

Pyörässä ei enää olekaan yhtään alkuperäistä osaa vuoden 2004 Prophetistani. Ja jotain pientä päivitystä on nytkin muhimassa.

Jussi Heikkilä

Cannondale bros. Mäntyharju-Repovesi reitillä 11.7.2015.

Matkoslammen laavu toimi ensimmäistä kertaa Mäntyharju-Repovesi retken lähtöpaikkana Cannondale bros. teamille (Tase ja Jartsa). Pientä tutkiskelua ja varmistusta tarvittiin ennakkoon, jotta selvisi, että autolla pääsee Matkoslammelle. Pari viimeistä kilometriä on aika kivikkoista ”mökkitietä”. Matkoslammen laavulta matkaa Mäntyharjuun on n. 21km ja Repoveden kansallispuiston rajalle n. 12km:ä. Matkoslammen laavu on rakennettu vuonna 2012. Tämän vuoden toukokuussa Matkoslammelle on rakennettu vielä hieno sauna. Puitteet päivän päätteeksi saunomiselle ja uimiselle olivat hienot.

IMG_1720

Matkoslammelta startattiin matkaan n. klo 9:15 ja suuntana Mäntyharju. Ajatuksena oli, että ei ajeta ihan Mäntyharjuun asti vaan käydään kääntymässä Sammalisen kodalla ja sitten takaisinpäin ja kohti Repovettä. Sammaliston kodalta Mäntyharjun Kisalaan olisi ollut matkaa n. 6km, josta noin puolet hiihtolatupohjaa/hiekkatie ajelua. Sammalisen kodalle mentiin perusfillarireittiä, mutta takaisin kun lähdettiin niin poikettiin useamman kerran patikointireitille, joka kulkee välillä eri paikasta kun fillarireitti. Se kyllä kannatti, sillä esim. Pitkäjärven laavun jälkeen oli n. 6km:n mittainen tekniikkajumppa. Aikaa taisi mennä reilu tunti tuon 6km matkaan. Patikointipolku kulkee Pitkäjärven rantaa myötäillen ja välillä oli pysähdyttävä ihailemaan hienoja maisemia.
MC Krampin jäsenyyden säilymiseksi oli käytävä kahvilla Linkkumyllyllä kun matkaa oli tehty n. 31km:ä. Linkkumylly osuu reitille kun lähtee Pitkäjärven laavulta patikointireitin kylttejä seuraamaan.

Kahvin jälkeen ajeltiin tietä Mouhun kylän ohi (missä se kylä oli) kunnes siirryttiin taas maastoon ja tästä eteenpäin reitti muuttuu entistä mäkisemmäksi. Aikaa menee ja kilometrejä ei tule, mutta maisemat on hienoja ja polut. Niin sitten päästiin Repoveden alueelle muutaman tunkkaus mäen jälkeen. Tosin Pitkänlammenvuorelle fillari pitää kantaa selässä, mutta Riuttavuorelle pystyy
ajamaan jos niin haluaa.

Repovedellä ajeltiin Olhavan, Kuutinkanavan ja Määkijän kautta Ketunlossille. Pikkuisen ruuhkaa oli lossille, mutta päästiin aika nopeasti kyytiin ja ylittämään Kapiavesi. Hyvin lossille mahtui porukkaa. Meitä taisi olla 8 aikuista, yksi lapsi ja kaksi fillaria. Mukavasti lossi liikahti ihan käsivoimin.
Sitten olikin toinen kahvitaukopaikka kun saavuttiin Repoveden Lapinsalmen sisääntulon parkkipaikalla olevalle kioskilla, jonka nimi on Repotassu. Kioski on auki (n. klo 10-17) elokuun loppuun asti tai riippuen keleistä. Lapinsalmen parkkipaikalla autoja oli todella paljon ja saapuihan sinne bussikin Kouvolasta. Aurinko paistoi ja mikäs siinä oli nauttiessa mm. hodaria ja jäätelöä. Tässä vaiheessa matkaa oli takana n. 58 km:ä.

Paluun takaisin Ketunlossille ja uudestaan Kapiaveden ylitys. Siitä sitten osittain polkuja ja tietä myöten kohti Repoveden Saarijärven sisääntuloa, jossa olikin huomattavasti vähemmän autoja kun Lapinsalmella. Saarijärveltä ajeltiin pitkälti tietä myöten kohti Mouhua ja lähtöpaikkaa. Mikäli olisi tultu aivan samaan reittiä niin aikaa olisi mennyt ehkä pari tuntia enemmän mitä nyt meni. Reitti on yllättävän raskas ja vie aikaa.
Kilometri ennen Matkoslammen laavua vastaan tuli ensimmäiset maastopyörilijät. Kaksi kaverusta oli fat bikeilla lähteneet reitille ja siinä tovi heidän kanssa juteltiin. Ei siellä hirveästi porukkaa liiku, paitsi Repovedellä. Toki, laavujen vieraskirjoja kun luettiin niin kyllä porukkaa oli joka päivä käynyt.

Matkoslammen lähtöpaikalle kun saavuttiin niin kello oli jo n. 18:30. Eli aikaa meni taukoineen reilu 9h ja ajomatkaksi tuli n. 83 km:ä.
Tase alkoi sytyttämään tulia laavulle ja minä saunan lämmitykseen. Sitä ennen kuitenkin tärkein… kylmät oluet kylmälaukusta… kippis ja kiitos, olipa hieno päivä!

Sauna on aivan sairaan hieno, lämpiää tosi nopeasti ja antaa hyvät löylyt. Laiturilta voi hypätä Matkoslampeen, ainakin Tase hyppäsi, eikä jalat ottanut pohjaan. Siinä sitä rauhassa saunottiin ja ajeltiin reittiä vielä uudestaan läpi. Todettiin jo päivällä, mutta myös vielä saunanlauteilla, että kyllä oli hienoja paikkoja, joita maastopyöräilyn harrastaja voi kokea vaikka yhden päivän aikana. Mahtavia polkuja ja aika paljon päästiin ajelemaan myös pitkospuilla. Lisäksi reitti oli todella kuiva. Makkaraa, lihapiirakkaa ja vielä yksi olut ja päivä oli laitettu pakettiin :-)

Lisää kuvia

Jartsa

Rtech MTB marathon, Valkeakoski

En ole koskaan ollut mutapainin ystävä ja mieluummin en kiipeä pyörän selkään ollenkaan, jos rapakelejä on tiedossa. Tai ainakin valitsen reittini siten, että ravan roiskuminen minimoituu. Tänään kuitenkin sain nauttia rapa-kura-mutanaamiosta ja jopa maksoin siitä,  ja vieläpä oli hauskaakin. Nimittäin sain kummallisen ajatuksen aamulla herätessäni osallistumisesta Rtech maraan Valkeakoskella. Kun ykköstykistä oli taas etukumi tyhjentynyt, ja tapani mukaan kisaan ja starttiviivalle lähteminen oli sekuntipeliä, päätin ottaa alle läskipyörän jossa oli vielä talvi-ilmat renkaissa. Kesäkelissä ei ole tullut ihan hirveästi läskillä ajeltua, joten rengaspaineiden säätö aiheutti melkoista päänvaivaa. Lopulta arvelin marareitin olevan pääosin metsäautotietä, joten laitoin liki maantiepaineet alle. Starttiviivallakaan en vielä tiennyt, että tulevaisuus tulisi osittamaan valintani vääräksi. Nimittäin aika kivikkoinenhan reitti sitten loppujen lopuksi oli, ja meininki oli kuin flipperin kuulalla kun kimpoilin kiveltä toiselle. En arvannut kuitenkaan alkaa säätämään kesken kisan, ilman lisääminen kun ottaa minipumpulla varovasti arvioiden miljardi pumppausliikettä.

Rtech MTB Marathon 2015-99
Rata oli vauhdikas, ja välillä ajettiin läskilläkin isosti

Kaksi ekaa kierrosta sujui hyvin, paitsi että iso, karkea rengas heitti sateen uittamalta radalta rapaa naamalle aivan käsittämättömiä määriä, kuin lapiolla olisi mätetty. Kuraa lensi myös suuhun muutaman kotikärryllisen verran, kun hapenkulkua tehostaakseni jouduin haukkomaan henkeä suu auki. Kolmannen kierroksen alussa iski vatsakrampit ja huono olo, ehkä syödyn liejun määrällä oli jotain osuutta asiaan.. Myös kisakassista löytyneen urheilujuoman konsentraatio oli lievästi sanottuna väkevä, kuin Limoncelloa olisi kurkkuunsa kaatanut.

Jouduin jättämään 60km lenkin viimeistä kymppiä vaille kesken, aikaa tuohon vajaaseen viiteenkymppiin kului reilut kaksi ja puoli tuntia. Eli ihan kohtuullisessa vauhdissa oltiin. Jos olisin ajanut neljänkymmenen kilsan sarjassa, olis sijoitus ollut viiden kärjessä. Mutta turha spekuloida, ei auta itku markkinolla. Kisasta jäi kuitenkin mukava fiilis; järjestelyt toimivat, fillari kulki (silloin kun kulki), ja reitti oli hyvä. Ehkä ensi kesänä uudestaan, mutta alle täytyy ottaa hieman nopeampi kulkupeli lyllerön sijaan, vaikka yllättävän mukavaa vauhtia pystyi läskilläkin pitämään.

Mika

Sauna ja Järvi

Suomalaiseen kesään kuuluu sauna ja järvi. Niinpä meidänkin pesueemme suuntasi lomamatkansa järvelle. Järveksi valikoitui Pohjoisessa Italiassa vuorten kainalossa köllöttelevä Garda. Perhelomalla kun oltiin, ei pyöräily kuulunut varsinaisesti toimintasuunnitelmaan. Colnago CX-1 kuitenkin tuli tilattua hotellille paikalllista liikkumista helpottamaan. Kaikkihan tietävät, että kävely on ihmiselle luonnoton tapa liikkua paikasta toiseen. Jatka lukemista Sauna ja Järvi

MC Kramppi Tahko MTB-tapahtumassa

MC Kramppi on ollut perinteisesti aina hyvin edustettuna Tahko MTB:ssä. Näin myös tänä vuonna. Matkat vaan pitenee vaikka ukot vanhenee 😉

MC Kramppi Tahko MTB 180 Cannondale team.
MC Kramppi Tahko MTB 180 Cannondale team maalissa. Jartsa, Tase ja Jussi.

MC Krampilla oli taas vankka edustusjoukkue Tahkolla. Valitettavasti kovimmat 60 kilometrin ajokoirat joutuivat jäämään pois ajankäytöllisten ja medikaalisten syiden takia. Niinpä poikkeuksellisesti kello yhdeksän kuuman ryhmän lähdössä ei ollut yhtään kramppilaista.

Sitäkin vahvempi edustus krampilla oli kello viiden lähdössä 180 kilometrin matkalle. Peräti 4 kramppilaista starttasi pidimmälle 180 kilometrin matkalle. Rankkasateet olivat tehneet tämän vuotisesta radasta raskaan ja todella mutaisen. Silti MC Krampin ei niin maantieorientoituneet pyöräilijät esittelivätkin parastaan juuri radan raskaammilla osioilla. Valitettavasti hidas rata teki kepposensa Petterille ja sulkuaika kolmannelle kierrokselle tuli vastaan ennen kuin mies sai toisen kierroksen täyteen. Näin ollen vain 3 kramppilaista pääsi maaliin 180 kilometrin matkalta. Jussi sai ajaksi 13 tuntia 50 minuuttia ja 44 sekuntia sijoituksen ollessa 32. Jari ja Taisto tulivat maaliin ajalla 14 tuntia 8 minuuttia ja 53 sekuntia sijoitusten ollessa 36 ja 37. Ennen tämän vuoden tahkoa kramppilaisista ainoastaan Taisto on ajanut 180 kilometrin matkan.

Muita kramppilaisia reitillä oli Antti joka ajoi ensin yötahkon ja päivällä 25 kilometriä poikansa kanssa. 60 kilometriä ajoi myös Hape Orimattilan Toiveen paita päällä.

Tahkon kilpailijoista ainakin pitkän matkan maaliin ajaneet ovat kirjoittaneet raportteja kisastaan krampin keskustelufoorumiin.

Tahko MTB 2015 keskustelua krampin foorumilla

 

MC Kramppi lähdössä Tahko MTB kilpailuun

Lauantaina 27.6.2015 on vuorossa Suomen suurin maastopyörätapahtuma Tahko MTB, johon tänäkin vuonna osallistuu  ainakin 8 kramppilaista. Tämän vuoden kisaan ilmoittautuneista kramppilaista huomioitavaa on että puolet on ilmoittautunut 180 kilometrin matkalle. Aamu viiden startissa matkaan on lähdössä Jussi, Jartsa, Petteri ja Tase. Liekkö sattumaa mutta koko jengi ajaa Cannondalen pyörillä. Viivalla nähdään siis ainakin Prophet 27.5, Trigger 29, Moto 27.5 ja Scalpel 29.

Tästä porukasta ainoastaan Tase on aikaisemmin ajanut matkan. Kalustohuolien takia ihan alkumatkaa lukuun ottamatta lainakalustolla. Toivottavasti tänä vuonna kaikilla pysyy kalusto ja fysiikka kunnossa maaliin asti.

Muutenkin lähes koko vuorokauden on Kramppilaisia polulla. Antti starttaa jo puolilta öin 60 kilometrin matkalle. Aamu viideltä starttaa pitkän matkan tiimi ja kello yhdeksältä starttaa krampin kiireisimmät kuskit. Antti ottaa päivän mittaan sitten vielä lyhyemmän kierroksen poikansa kanssa kun on ensin päästellyt liiemmät höyryt yö-Tahkolla.

MC Kramppi Evon metsissä

IMG_1442Lauantaiaamuna kokoontui Asikkalaan Päijänteen rannalle 8 maastopyöräilijää. Oli aika lähteä koko päivän kestävälle Evon maastopyöräretkelle. Joka kesäkuiseksi tapahtumaksi muodostunut Evon keikka lähti tällä kertaa liikkeelle Asikkalan maatalousoppilaitoksen rannasta.
Maastopyöräilijät suuntasivat aluksi Padasjoen Taruksen aluetta kohti, minne siirtyminen suoritettiin metsäteitä ja polkuja pitkin asfalttia ja muuta liikennettä vältellen. Siirtymä Tarukselle meni leppoisissa merkeillä iloisen puheensorinan kuuluessa pyöräletkasta. Aikaa tähän kului pari tuntia. Pieni evästauko ja sitten oli aika siirtyä itse asiaan.

Jatka lukemista MC Kramppi Evon metsissä

Aulanko MTB 2015

Antti:

Tuli kevään korvilla ilmoittauduttua Aulanko MTB tapahtumaan. Matkaksi valikoitui puolikas eli 25km, tosin tälläkin matkalla saa ajettua itsensä tyhjäksi energioista. Tai näin ainakin minulle kävi. Aamulla kamojen pakkailua ja miettimistä missä varusteissa lähtee, meillä kun totutusti alkoi vesisade. Sekalainen varuste valikoima mukaan ja matkalle. Aulangollahan olikin selkeää ja saattoi aurinkokin jostain pilkistää. Jatka lukemista Aulanko MTB 2015